Metsäsanasto

Alaharvennus

Suomessa eniten käytetty harvennusmuoto. Harvennuksessa poistetaan puut, jotka ovat jääneet kasvukilpailussa suurempien puiden alle.

Aliskasvospuusto

Vallitsevan puuston alla kasvava puusto.

Harvennusmalli

Ohje puuston hakkuuajankohdan ja voimakkuuden määrittämiseen.

Harvennustarve

Metsänhoito on pääasiassa latvusten hoitoa. Kuusella tulisi olla elävää latvusta 60 % koivulla 50 % ja männyllä 40 %, kun harvennukseen ryhdytään. Kun latvus on elinvoimainen, puu kykenee hyödyntämään vapautuneen kasvutilan nopeammin.

Hypsometri

Puun mittaamiseen käytettävä laite.

Hyvän metsänhoidon suositukset

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisema kirja, jossa esitellään suositellut metsänkasvatuksen menetelmät talousmetsiin. Kirjaan sisältyy metsienhoidon yleiset periaatteet, käytännön metsänhoitotoimenpiteet ja talousmetsien ympäristön- ja luonnonhoitosuositukset.

Ikäkairaus

Puun iän määrittämiseksi rungosta kairataan 1,3 metrin korkeudelta "lastu" erityisellä ikäkairalla, josta voidaan laskea vuosirenkaiden määrä. Laskettuun määrään tulee tehdä ikälisäys, eli puun kasvun määrä siihen saakka, kun se on saavuttanut 1,3 metrin pituuden.

Ikälisäys

Puun ikä 1,3 metrin korkeuteen saakka.

Kasvu

Harvennustarpeen määrittämisessä kasvu on tärkeä metsikkötunnus. Puun kasvun voi määrittää tekemällä ikäkairauksen ja tutkimalla viiden viimeisimmän vuosiluston paksuuskasvua. Lisäksi mitataan viiden viimeisimmän vuoden pituuskasvu. Näistä tunnuksista voidaan päätellä, onko puusto hyvässä vai heikossa kasvuvauhdissa. Mitattua kasvua voidaan vielä verrata vastaavilla kasvupaikoilla kasvavien puulajistoltaan metsiköiden kasvulukuihin, jotta metsikön tilasta saataisiin luotettava kuva. Tilastoituja kasvumääriä saa esimerkiksi metsäntutkimuslaitokselta tai Tapion julkaisemista taulukoista.

Kaulain

Puun läpimittaa kuuden metrin korkeudesta mitataan kaulaimen avulla.

Kehityskelpoinen taimi

Taimi, joka on metsänkasvatuksellisesti oikeata puulajia, oikealla kasvupaikalla ja, jonka kasvua muut puut eivät häiritse. Voidaan olettaa että taimesta tulee laadukas ja hyvä puu.

Keskiläpimitta

Aritmeettinen: kaikista puista mitataan läpimitta, lasketaan yhteen ja jaetaan puiden lukumäärällä.

Pohjapinta-alalla painotettu: voidaan ottaa relaskooppikoealalta. Läpimitta otetaan vain niistä puista, jotka lasketaan mukaan pohjapinta-alaan. Läpimitat lasketaan yhteen ja jaetaan puiden lukumäärällä.

Koeala

Tehtäväalue. Rajataan maastoon linjakepeillä. Metsätaitoradassa koealan koko 0,1-0,5 hehtaaria.

Koepuu

Tehtäväkoealalta valitaan järjestelmällisesti kokonaispuustosta esimerkiksi joka viides tai joka kymmenes puu koepuuksi. Koepuusta mitataan useampia puustotunnuksia, joiden perusteella saadaan määritettyä metsikön kokonaispuusto.

Kuiturunko

Puutavaraa, josta keitetään sellua tai hiotaan hierrettä paperin valmistusta varten.

Puu, josta saa kuitupöllin, muttei tukkia.

Kuvio

Metsästä on eroteltu esimerkiksi kehitysluokan, kasvupaikkatyypin, puulajin tai muun toimenpiteen perusteella alueita, joita kutsutaan kuvioiksi.

Laatuharvennus

Harvennuksessa poistetaan kasvupaikalle huonosti sopivat puut, kasvatettavien puiden kehitystä häiritsevät puut sekä huonolaatuiset rungot.

Leimaus

Harvennettavalta kuviolta merkataan poistettavat puut leimaamalla. Käytännön metsätaloudessa leimausta käytetään lähinnä, kun leimikosta erotetaan erikoispuut ennen hakkuuta.

Lukupuu

Kaikki koealan sisäpuolella olevat puut ovat lukupuita. Myös koepuut ovat lukupuita.

Luontainen uudistaminen

Päätehakatulle kuviolle jätetään pystyyn hyvälaatuisia siemenpuita, joiden siemenistä uusi metsä saa alkunsa.

Maanmuokkaus

Maanpinnan käsittely, jossa kuntta siirretään sivuun esimerkiksi kaivurilla, jotta kivennäismaa saadaan näkyviin. Uusi puusukupolvi lähtee paremmin kasvuun sen kasvatettua juuret suoraan kivennäismaahan.

Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö

Erityisen tärkeiden elinympäristöjen säästämisellä turvataan metsien monimuotoisuus tuleville sukupolville.

Metsänviljely

Metsän uudistaminen kylvämällä siemeniä tai istuttamalla taimia.

Metsätyyppi

Kuvaa maaperän rehevyyttä tai karuutta.

Mtaito-ohjelma

Metsäurheiluliitto ry:n kehittämä laskentaohjelma metsätaitotehtävien ratkaisemista varten.

Muotoluku

Kuvaa rungon kartiokkuutta.

Mätästys

Maanpinnankäsittelymenetelmä, jossa kunttakerros käännetään mättääksi. Taimi istutetaan mättään päälle.

Oksakiehkura

Mänty ja kuusi kasvavat runko- eli varsijatkoisesti. Kasvutavassa pääsilmu jatkaa runkoa, ja sivusilmut muodostavat oksia. Tästä seuraa säännölliset vuosittain syntyvät oksakiehkurat. Männyn oksat ovat rungon ympärillä vuotuisen pituuskasvun välein samalla tasolla, tällöin männyn iän voi määrittää laskemalla oksakiehkurat ja lisäämällä ikälisäyksen. Kuusi voi lisäksi kasvattaa välioksia, joten kuusen ikä on vaikea määrittää pelkästään kiehkuroista laskemalla.

Opaskasvi

Tietyn metsätyypin opaskasvi on laji, jota tavataan säännöllisesti ja riittävän runsaasti kyseisellä, mutta ei sitä karummassa metsätyypissä. Esimerkiksi lehtomaisenkankaan opaskasvi on käenkaali eli ketunleipä.

Puustotunnus

Esimerkiksi puun pituus (h), läpimitta rinnankorkeudelta (d1.3) ja kuuden metrin korkeudelta (d6) ovat metsikön yksittäisistä puista mittaamalla määritettäviä puustotunnuksia.

Puutavaralajijakauma

Puun runko voidaan, sen koosta riippuen, jakaa puutavaralajeihin. Tukista tehdään sahatavaraa, ja puun kuituosasta sellua ja paperia. Tavaralajien läpimittavaatimukset vaihtelevat hieman yritysten välillä, mutta karkeasti voidaan sanoa, että kuitupöllin minimiläpimitta on 7 cm ja tukin 16cm. Hakkuulla jakauma kertyy kaikkien hakattavien puulajien tavaralajeista. Tukin ja kuidun lisäksi tavaralajeja voivat olla mm. pylväs, pikkutukki, energiapuu ja tyvitukki.

Päätehakkuu

Metsikön saavutettua uudistuskypsyyden, voidaan suorittaa päätehakkuu. Uudistustuskypsyys määritellään puuston kasvupaikan, iän ja keskiläpimitan perusteella.

Ravinteisuustaso

Asteikko 1-6 (1= karu 6 = rehevä). Käytetään määritettäessä soiden ja turvemaiden ravinteisuutta. Vastaa kangasmaiden kasvupaikkatyyppejä.

Rinnankorkeusläpimitta

Puun läpimitta 1,3 metrin korkeudelta. Tältä korkeudelta läpimitta on helppo mitata, ja tyvipaksunnos ei enää vaikuta tulokseen.

Siemenpuu

Luontaisella uudistusalalla uusi puusukupolvi saa alkunsa alueelle jätettyjen hyvälaatuisten puiden siemenistä.

Sädekasvu

Puun läpimitan kasvu / 2.

Tukkirunko

Puu, josta saa vähintään yhden tukin.

Turvekangas

Suo muuttuu onnistuneen ojittamisen jälkeen turvekankaaksi.